Vuonna 1984 The Clash-kitaristi Mick Jones perusti yhtyeen nimeltään Big Audio Dynamite. Kanssaperustajana hänellä oli filmi- ja video-ohjaaja Don Letts.

Jones ja Letts haalivat ympärilleen muutamia muusikoita muodostaen ihan oikean yhtyeen. Medianäkyvyyttä yhtye sai aluksi oikeastaan vain sen takia, että kyse oli entisen The Clash-kitaristin uusi projekti. Big Audio Dynamiten valitsema musiikkilaji oli jotain varsin erikoista. Minun on vieläkin vaikea sijoittaa BAD johonkin tuttuun ja turvalliseen kategoriaan. Peruskomppia voisi ajatella ihan vaan rokkina, mutta siihen on ympätty jos jonkinlaista äänimaailmaa sekaan.

On perusteltua pohtia kuulostaisiko The Clash tältä jos yhtye olisi vielä jatkanut.

Samplet ja koneet

Yhtyeen musisoinnissa käytetään jo paljon syntsaa, kosketinsoitantaa ja sampleja. Kyse on ihan niistä ensimmäisistä kerroista, kun sample-tekniikka astui levyntekoon mukaan. BAD-biisien lainapalaset oli pöllitty pääosin elokuvista - ja lähinnä Sergio Leonen spagetti-westerneistä. Aluksi musa saattaa uuden kuulijan korvaan kuulostaa sekametelisopalta, mutta uskoakseni myös kiehtoo. Yksinkertaisia radioiskelmiä ne eivät ainakaan ole.

Yhtyeen menestynein kappale on E=MC², joka ylsi Britannian sinkkulistan sijalle 11 vuonna 1986.

Ysärillä BAD muuttui

Alkuperäinen Big Audio Dynamite teki vuosikymmen loppupuoliskolla neljä ihan hyvää älppäriä. Mick Jones kuitenkin vaihtoi kentällisen toiseen ja jatkoi Big Audio Dynamite II -nimellä, jossa mukana oli mm. Sigue Sigue Sputnikin rumpali Chris Kavanagh.  Miehistöä vaihdettiin vielä muutamaan otteeseen 90-luvun kuluessa.

Sokerina musiikkivideo, jossa poliiseina esiintyvät The Clashin entiset jäsenet Joe Strummer ja Paul Simenon. Ponnahtaapa esiin itse John Lydonkin.