Vaikka kuinka fanitan Pirkka-Pekka Peteliuksen musiikillista tuotantoa Pedro Hietasen ja viihdepuolta Kari Heiskasen (ml. Ryhmäteatteri) kanssa, niin en ikinä anna PPP:lle anteeksi.

Kahden markan budjetilla tehty miljoonaryöstö nimeltään Pulttibois tuhosi 1980-luvun yhden merkittävimmistä musiikkitekeleistä. Tuo tekele tuli tunnetuksi edellämainitun sketsisarjan tunnussävelmänä. Kyseessä on siis MARRS-projektin Pump Up The Volume.

Outo yhteenliittymä

MARRS oli siis levy-yhtiö 4AD:n keksintö, joka sisälsi komponentteja (siis ihmisiä) Colourbox:ista ja A.R. Kane:sta. Mukaan liittyivät vielä tiskijukat CJ Mackintosh* ja Dave Dorrell*. Pump Up The Volume oli aikoinaan todella erikoinen “kappale”, joka sai aikaan melkoisen myllerryksen ja myrskyn musiikin (busineksen) vesilasissa. Chris “CJ” Mackintosh vastasi nimeomaan sampleista ja sai työstään korvaukseksi 200 puntaa. CJ sai nimeä itselleen voittaessaan brittimestaruuden Discomix Club:n (DMC) mixauskisassa.

Kiistan alainen teos

Sample- ja mixaustekniikalla sävelletty teos sisälsi muiden artistien tuotoksia ja niiden päälle yhteenliittymä väsäsi omia pimpelipompejaan ja basso- sekä kitarakuvioitaan. No sotahan siitä syntyi - etulinjassa vastassa oli mm. Pete Waterman. Pump Up The Volume sisälsi pienen, kolmen sekunnin, samplen SAW:n Roadblock-biisistä. Tätä ei välttämättä olisi edes Pete Waterman huomannut tahi levyltä bongannut, ellei Dave Dorrell olisi asiasta itse maininnut yhdessä radiohaastattelussaan. Pete Watermanin älähdys herätti maailman laajuista kiinnostusta - liekö tarkoitus ollut ihan se. Seurauksena oli mediakohu, ja sekös levymyyntiä vauhditti entisestään. 4AD:n julkaisemasta jenkkipainoksesta Roadblock-sample oli poistettu.

Pump Up The Volume sisältää “lainauksia” (laskentatavasta riippuen) noin 250 teoksesta.

Historiaa tehtiin

Pump Up The Volume on mitä hienoin teos tanssilattiamusiikin saralla. Se mahdollisti uuden tyyppisen musiikin esiinmarssin, jonka hedelmiä ehti ensiksi poimimaan vaikkapa S-Express ja Bomb The Bass. Yhden hitin pituiseksi jäänyt projekti olisi saanut jatkuakin. Julkaisun b-puolelta (tai aa-puolelta) löytyvä Anitina on omaperäinen ja vangitseva musiikkiesitys, joka jäi kääntöpuolen Pulttibois-raiskauksen varjoon. MARRS teki mahdolliseksi senkin, että aikoinaan vain tiskijukkina olleet nobodyt pystyivät tekemään “itsenäisiä” teoksia ja ylentymään artisteiksi.

Ai niin, MARRS:n S on poissa, sillä Steve Young kuoli heinäkuussa 2016.

* CJ Mackintosh ja Dave Dorrell lyöttäytyivät taas yhteen vuonna 1988 Nasty Rox Inc -yhtyeessä, mutta siihen palaamme myöhemmin.

Rytmin orjana
Video tappoi radiotähden, osa 2